Vantaan kaupunginvaltuuston kokous 21.9.2020
Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi lausunnon esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta sekä sote-maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunnossa uudistusta on tarkasteltu erityisesti suuren kaupungin, Vantaan näkökulmasta.
Vantaan lausunnossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta pidetään sinänsä tarpeellisena. Samalla esityksen nähdään sisältävän merkittäviä ongelmakohtia sekä tulevien sote-maakuntien että erityisesti Vantaan kaupungin talouden kannalta. Kuntiin kohdistuvia talousvaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi eikä rahoitusmalli ota huomioon kasvavien ja kansainvälistyvien kaupunkien erityispiirteitä. Uudistuksen talouslaskemissa Vantaan kaupunki on yksi niistä kunnista, jotka menettävät eniten. Vantaan käyttötalouden menoista siirtyy maakunnalle 49 %, mutta käyttötalouden tuloista 53 %. Vantaan lausunnossa pidetäänkin tärkeänä myös sote-ratkaisun jälkeen jäävän kaupungin toimintakyvyn ja rahoituksellisen aseman varmistamista.
Sote-uudistuksen rahoitusmalli kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti Vantaan kaltaisia kuntia, jotka ovat pystyneet tuottavuustoimenpiteiden, rakenteellisten uudistusten sekä volyymietujen kautta pitämään sote-kustannukset keskiarvoa alemmalla tasolla. Uudistus kasvattaa kuntien suhteellista velkaantuneisuutta, kun nykyinen lainakanta jää kunnan vastuulle verotulojen vähentyessä samalla. Samanaikaisesti riippuvuus valtionosuuksista erityisesti PK-seudun kuntien tulopohjassa korostuu, mikä on ongelmallista muun muassa itsehallinnon ja toiminnan suunnittelun näkökulmasta. Kaupunkien keinot käyttötalouden sopeuttamiseen heikkenevät ja suurena riskinä on, että sopeutuspaineet joudutaan kohdentamaan kuntalaisten kannalta keskeisiin peruspalveluihin. Vaikka tulot putoavat kolmannekseen, voimakkaasti kasvavilta pääkaupunkiseudun kaupungeilta edellytetään riittävää investointikykyä ja elinvoimaa.
Uuden hallinnon tason luominen ei myöskään kavenna väestön terveys- ja hyvinvointieroja tai paranna palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Vantaan lausunnossa pidetään tärkeänä sen varmistamista, ettei sote-maakuntien ja kuntien välille muodostu harmaata aluetta, jossa vastuiden ja resurssien jako on epäselvää, ja joka käytännössä vaikeuttaa tiedonvaihtoa sekä asiakkaiden palvelutarpeiden katsomista yhtenä kokonaisuutena.
Lausuntoon lisättiin Vantaan kaupunginhallituksen 21.9.2020 esittämä täydennys koskien Keski-Uudenmaan pelastustoimen järjestämistä. Toimivan ja kustannustehokkaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluverkko on suunniteltu käsittämään koko nykyinen Keski-Uudenmaan pelastustoimen alue eikä pelastuslaitoksen jakaminen ole perusteltua.
MAL-sopimus linjaa seudun kehittämisestä
Valtuusto hyväksyi Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen vuosille 2020–2031. Sopimus linjaa Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteisen tahtotilan seudun kehittämisestä ”kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä” ja ”asuminen ja elinympäristön laatu” -teemojen alla.
Vantaan kannalta keskeinen toimenpide on edellisessä MAL 2019 -suunnitelmassa esitetyn seudullisen pikaraitioteiden verkoston suunnittelun jatkuminen kunnissa. Vantaa jatkaa Mellunmäki-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema -ratikkahankkeensa suunnittelua päätöstensä mukaisesti. Rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2024. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelukustannuksiin 30 prosentin osuudella ja enintään 6,1 miljoonalla eurolla. Hankkeen kustannusarvio keväällä 2020 on 393 miljoonaa euroa. Valtio tekee päätöksen osallistumisesta Vantaan pikaraitiotien rakentamiseen Vantaan kaupungin tehtyä päätöksen hankkeen toteutuksesta seuraavan MAL-sopimuksen yhteydessä.
MAL-sopimuksen toimenpiteissä kunnat myös sitoutuvat sijoittamaan uudesta asuntokaavoituksesta kerrosneliömetreinä vähintään 90 % MAL 2019 -suunnitelmassa esitetyille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille. Helsingin seudun kunnat sitoutuvat siihen, että koko sopimuskaudella valmistuu asuntotonttien asemakaavoja yhteensä 6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tavoitteena on, että seudulle valmistuu kaudella 2020–2023 16 500 uutta asuntoa vuodessa, mistä Vantaan tavoitteeksi on asetettu 2640 asuntoa vuodessa.
Asemakaavan muutoksella suojellaan rakennushistoriaa Tikkurilassa
Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen osoitteessa Kielotie 38-44. Nykyiset asuinrakennukset ja neuvola muodostavat ehjän 1950-luvulla rakennettujen rakennusten sarjan ja merkittävän kappaleen maalaiskunnan historiaa. Rakennuksista teetettiin rakennushistoriaselvitys, jonka perusteella rakennukset suojellaan. Asemakaavamuutos säilyttää korttelien käyttötarkoituksen ennallaan eikä alueelle osoiteta uutta rakennusoikeutta. Kaavamääräyksin suojellaan rakennusten ulkomuoto, julkisivujen yksityiskohdat, värit ja materiaalit. Samalla ajanmukaistetaan mm. pysäköintiä koskevia määräyksiä.
Esityslista kokonaisuudessaan.
Julkaistu: 21.9.2020