Vantaa-Kerava: Omaishoidon järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille
28.9.2022 Aluevaltuutettujen kirjoitukset Uutiset Vantaa-Keravan hyvinvointialue
Väestö ikääntyy ja hoitohenkilökunnasta on pula. Omaishoidosta on tullut yhä tärkeämpi osa hoivasektorilla. Suomessa on vuoden 2022 tilastojen mukaan 50 200 omaishoitajaa. Suuri osa omaishoitajista pitää huolta läheisistään, jotka olisivat muuten intensiivisen kotihoidon tai tehostetun palveluasumisen piirissä. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, jota ilman terveydenhuoltojärjestelmämme kuormittuisi entisestään. Siksi on tärkeää, että hyvinvointialueet panostavat omaishoidon sujuvuuteen.
Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen ihmisen avulla.
Omaishoidon tuki herättää jatkuvasti keskustelua. Ongelmana on nähty omaishoitajien eriarvoinen asema riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaat ja omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoidon tuki on monissa kunnissa määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, eikä siihen ole subjektiivista oikeutta.
Hyvinvointialueet omaishoidon kehittäjinä
Hyvinvointialueuudistuksella on mahdollista yhtenäistää käytänteitä alueen sisällä, jolloin voidaan vähentää omaishoitajien eriarvoisuutta. Hyvinvointialueilla päätetään alueen omaishoidon tuen taso ja kriteerit tuen piiriin pääsemiseksi. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan vastuuseen ja sitovuuteen. Hoitopalkkio on 1.1.2022 lukien ollut vähintään 423,61 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaammissa tapauksissa hoitopalkkio on vähintään 847,22 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle ja se on veronalaista tuloa. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä kuntayhtymään vaan omaishoitaja tekee omaishoitosopimuksen kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Vuoden 2023 alusta hoitosopimus tehdään hyvinvointialueen kanssa.
Hyvinvointialueiden tulee tuottaa omaishoidolle riittävät vaihtoehtoiset palvelut, kuten kotihoidon ja omaishoitajan vapaan aikaiset sijaishoidon palvelut. Omaishoito ei saa olla olettama, eikä henkilön tule joutua sitoutumaan omaishoitajuuteen vastoin omaa tahtoaan muiden palveluiden puutteen vuoksi. Omaishoidon on oltava aito valinnanmahdollisuus, jossa kunnioitetaan omaishoitajan ja hoidettavan itsemääräämisoikeutta.
Hyvinvointialueilla tarvitaan selkeä suunnitelma omaishoidon kehittämisestä. Strategian tulee huomioida alueen omaishoidon kokonaistilanne, tuen ja palveluiden tarpeet sekä kehittämiskohteet. Hyvinvointialueilla päätetään alueen omaishoidon tuen taso ja kriteerit tuen piiriin pääsemiseksi.
Selvitys valtakunnallisesta omaishoidon kriteerien yhtenäistämisestä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kartoittaa tarpeita omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Valtakunnallinen uudistus ei ehdi tulla voimaan 1.1.2023, jolloin hyvinvointialueet aloittavat toimintansa virallisesti. Tämä vaatii lakiuudistuksen, joka voitaisiin saada aikaan ensi vaalikaudella.
Omaishoitojärjestelmää tulee kehittää myös jatkossa, jotta tukijärjestelmä olisi mahdollisimman oikeudenmukainen ja yhtenäinen myös valtakunnallisesti. Omaishoitajat ovat tärkeä resurssi, ja he tekevät pyyteettömästi arvokasta hoivatyötä läheistensä parhaaksi.
Anitta Orpana
Vantaa-Kerava aluevaltuutettu, VTM
Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen