Get Adobe Flash player

Lehdistötiedote

Varhaiskasvatuspalvelut sivistystoimeen pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulla selvitetään parhaillaan varhaiskasvatuksen asemaa eri hallinnonaloilla ja sen merkitystä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Nyt toimitaan pääsääntöisesti siten, että päivähoito on sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa ja perusopetus kuuluu sivistystoimen alaisuuteen. Pääkaupunkiseudulla on jo osittain siirretty esiopetuspalveluja sivistystoimeen. Vantaalla ruotsinkielinen esiopetus on jo sivistystoimessa, Espoossa koko ruotsinkielinen päivähoito kuuluu opetustoimen alaisuuteen, suomenkielinen esiopetus on jo Espoossa opetustoimessa ja koko päivähoidon osalta päätöksiä tehdään vuoden 2007 aikana. Vantaalla ja Helsingissä asiat ovat vielä valmistelussa ja lopullisia päätöksiä ei ole tehty. Hallinto sinänsä ei ole itseisarvo vaan se, miten voimme parhaiten rakentaa lapsuudelle eheän kokonaisuuden, mikä tukisi lapsen oppimista ja kehittymistä. Päivähoidossa ja koulussa on yhteinen ydintehtävä: lapsen kasvun ja kehityksen sekä oppimisen tukeminen.

Yhteinen sisällöllinen tehtävä

Varhaiskasvatuksella, esiopetuksella ja perusopetuksella on yhteinen tavoite: tiedonkulun, ohjauksen, päätöksenteon ja pedagogisen suunnittelun helpottuminen. Lasten iltapäivätoiminta on Vantaalla sekä monissa muissakin kunnissa jo nyt sivistystoimessa. Iltapäivätoiminnan järjestäjiä on monilta eri tahoilta: yksityisiä yrittäjiä, järjestöjä, seuroja mutta koordinointi tapahtuu sivistystoimessa. Usein iltapäivätoimintaan osoitetut tilat sijaitsevat koulujen yhteydessä, jolloin käytännön organisointitehtävät ovat helpottuneet. Tilojen yhteiskäytöstä on selkeää synergiaetua ja siten saadaan tilayhteistyön ja -hallinnan tehostumista. Päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdistäminen saman hallinnonalan alle helpottaisi tilajärjestelyjen lisäksi myös henkilöstön täydennyskoulutusta.

Yhteiset kasvatus- ja opetussuunnitelmat

Tavoitteena päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhdistämisellä samalle hallinnonalalle on yhtenäisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon ketjun katkeamattomuus. Ydinprosessissa voidaan ottaa paremmin huomioon lapsen kehittyminen ja tarpeet. Palvelu yhdenmukaistuu ja vanhemmille saadaan riittävän varhain tieto lasta koskevista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisjärjestelyistä. Yhteiset kasvatus-, opetus- ja hoitosuunnitelmat tukevat esimerkiksi oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista.

Varhaiskasvatuksen merkitys lapselle

"Koti on tärkein varhaiskasvattaja, mutta tämän ajan koti tarvitsee tuekseen yhteiskunnan kehittämiä pedagogisia instituutioita jo ennen lapsen kouluikää", toteaa osuvasti professori Aili Helenius.

Päivähoito ja esiopetus on tärkeää lapsen sosiaalisuuden kehittäjänä; yhteistoiminta toisten lasten kanssa ja sääntöjen oppiminen on tässä vaiheessa tärkeää. Päivähoito ja toiminta ryhmissä on tärkeää lapsen kehityksen virikkeistäjänä sekä tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittäjänä. Ohjatun toiminnan merkitys painottuu, taustalla on olettamus ohjauksen asiantuntevuudesta. Päivähoito tarjoaa lapselle niitä toiminnan mahdollisuuksia, joita hän persoonallisuutensa tai muiden yksilöpsykologisten ominaisuuksiensa vuoksi tarvitsee tai joista hän nauttii.

Varhaiskasvatus toimii kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kivijalkana, elinikäisen oppimisen ensimmäisenä ja tärkeimpänä vaiheena. Eri tutkimukset vahvistavat varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen tasapainoisen kehityksen kannalta.

Education Internationalin (EI) tekeillä olevasta raportista (Early Childhood Education) koottua tietoa varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta:

PISA: laadukas varhaiskasvatus, kognitiiviset tulokset ja sosiaalinen kehitys korreloivat keskenään oppilaiden sosiaalisesta taustasta huolimatta. Eniten hyötyvät epäedullisimmista taustoista tulevat lapset.

Education Internationalin (EI) tekeillä olevasta raportista (Early Childhood Education) koottua tietoa varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta:

PISA 2003 -tulokset osoittavat, että varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset saavat 15-vuotiaina paremmat matematiikan kokeiden tulokset kuin osallistumattomat.

Ranskalainen tutkimus:

Mitä nuoremmasta lapsi on käynyt école maternellea, sitä vähemmän kouluepäonnistumista. Vaikutus jatkuu toisen asteen koulutukseen saakka.

Eurooppa, Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti:

Varhaiskasvatuksen vaikutukset näkyvät sosiaalis-emotionaalisessa kehityksessä, vuorovaikutustaidoissa, harvempina käyttäytymisongelmina, alempina koulupudokkaiden määrinä ja alempina rikollisuuslukuina.

Puhumme paljon elinikäisestä oppimisesta, mutta yhteiskunnan tarjoama kasvatus on edelleen monin tavoin pilkottu osiin, joilla ei ole pedagogista yhteyttä toisiinsa ja joiden nivelvaiheessa lapsen yksilöllistä kehityshistoriaa ei läheskään aina huomioida ja käytetä hyödyksi kasvatuksessa. Uusi tapa toimia lapsen etujen puolesta madaltaisi näitä esteitä.

Anitta Orpana
lehtori
opetuslautakunnan puheenjohtaja
Vantaan kaupunginvaltuutettu