Get Adobe Flash player

Säästöt opetustoimessa lyhytnäköisiä, Uusi Vantaa 2/2004

Säästöt opetustoimessa lyhytnäköisiä

Vantaan talous on siinä tilanteessa, että jokainen vastuuntuntoinen päättäjä ymmärtää sen, että säästöjä pitää syntyä. Nyt pitää tarkkaan harkita, mistä voidaan leikata, jotta haitat eivät ole suuremmat kuin hyödyt. Vuoden 2004 toimintakate jää vuoden 2004 talousarvion mukaan 652 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupungin toimintamenojen kattamiseen eivät enää riitä Vantaan verotulot ja valtionosuudet.

Kaupunginhallitus antoi 31.5.2004 vuoden 2005 talousarvion laadintakehyksen. Sivistystoimen säästötavoitteeksi tuli vajaat 4 miljoonaa euroa. Sivistystoimessa toimintamenojen kasvu tähän vuoteen verrattuna on 3,6 %:a, joista sisäisten vuokrien osuus on 74 %:a. Vantaalla on perusparannettu kouluja, korjattu homekouluja ja rakennettu uusia. Näiden toimenpiteiden johdosta kiinteistöjen arvo nousee ja sen toimiala joutuu maksamaan omasta budjetistaan. Opetuslautakunta onkin nyt kysynyt, onko tämä oikea malli toimia jatkossa? Joudumme karsimaan opetusta äärirajoille ja kaikki säästöt menevät kohonneisiin vuokrakustannuksiin. Nyt tiedämme, että Kartanokoskelle tulee uusi koulu ja Vantaan ammatillinen koulutuskeskus Vakes laajentaa tilojaan Rälssitiellä. Mikäli ensi vuonna sivistystoimen laatima talousarvioehdotus vuodelle 2006 menee saman kaavan mukaisesti eli säästötavoite jaettuna opettajan palkkakustannuksella, jää jakoviivan alle taas luku, joka on todennäköisesti suurempi kuin vuoden 2005 talousarvioesityksessä. Nyt opetustoimesta puuttuu 122 opettajan palkkaa vastaava summa, joka pitää kattaa opetusta karsimalla eri kohteista. Vantaan opetustoimessa ei voida enää elää tällä matematiikalla. Meillä täytyy olla opettajia sekä kouluavustajia, jotta koulutuksen taso saadaan pidettyä tasokkaana.

Koulurakennuksista toimivia mutta ei monumentteja

Viime vuosina Vantaalle on rakennettu paljon uusia kouluja. Uudisrakennushankkeet ovat olleet tarpeellisia, koska Vantaa kasvaa koko ajan ja kaupunki kaavoittaa uusia asuinalueita. Kouluhankkeissa on ollut myös ylilyöntejä. Meillä ei ole varaa rakentaa kouluista monumentteja valtavine aulatiloineen ja suihkulähteineen kuten Korson Lumo. Neliöt pitää kayttää taloudellisesti ja silti koulu voi olla viihtyisä ja toimiva. Niiden henkilöiden, jotka ovat alusta lähtien mukana uusien koulujen suunnittelussa, pitäisi ottaa huomioon Vantaan taloudellinen tilanne. Mikäli meillä ei ole varaa korkeatasoiseen opetukseen, kulisseista voi myös tinkiä. Niistä maksamme nyt kalliisti opetustoimessa sisäisinä vuokrakustannuksina.

Hallinnot uudistukset ja toimintaprosessien analysoinnit tarpeellisia

Olen monessa eri luottamustoimessa ja perehtynyt eri toimialojen säästökohteisiin ja talousarvioehdotuksiin. Yhdessäkään esityksessä ei olla puuttumassa toimialan sisäiseen hallinnolliseen toimintaan ja uudelleenorganisointiin. Säästöjä haetaan ainoastaan palveluja karsimalla. Luottamushenkilönä en voi ymmärtää enkä hyväksyä tällaista ajattelumallia. Mikäli yritys säästäisi tuotantokustannuksissaan heikentämällä tuotteiden laatua, seuraus olisi se, että asiakkaat vaihtaisivat toimittajaa. Jokainen tietää sen, mikä olisi lopputulos. Kunnassa käy samalla tavalla, mikäli kuntalaiset eivät saa palveluja vastineeksi maksamistaan veroista, menetämme hyvät veronmaksajamme lähikuntiin. Ehdotan vakavasti, että Vantaalla otetaan nopeasti ulkopuolinen, asiantunteva konsultti analysoimaan ja tekemään toimenpide-ehdotukset toiminnan rationalisoimiseksi. Mikäli toimialoilla ei ole halua, taitoa ja uskallusta tehdä itse kyseisiä toimenpiteitä, pitää turvautua ulkopuoliseen apuun. Palveluja karsimalla emme enää selviä veloistamme ja negatiivisista vuosituloksista.

Viime vuonna Vantaalle palkattiin yli 500 uutta henkilöä. Tässä taloudellisessa tilanteessa jokainen uusi rekrytointi pitäisi miettiä tarkasti. Olisiko mahdollista siirtää henkilöitä toimialojen välillä? Uusi tehtävä voisi olla jollekin työntekijälle motivoiva ja haasteellinen ja merkitä uralla etenemistä.

Kuntien taskulla monta isäntää

Kunnat saavat kaiken aikaa lisää velvoitteita hoidettavakseen. Eduskunta säätää uusia lakeja, joissa toimintojen toteuttajina ja maksajina ovat kunnat. Yksi tällainen uusi velvoite on hoitotakuu, joka tulee voimaan maaliskuun alusta. Valtiolta tulee määräykset lain voimalla kunnille erilaisista palveluvelvoitteista mutta ei rahoitusta. Nyt sairaaloissamme on jo huutava pula hoitohenkilökunnasta ja ensi vuoden alusta kaikki pitäisi toimia lain puitteissa. Tämä voi johtaa erilaisiin oikeustoimiin potilaiden taholta. Kunta joutuu maksumieheksi, mikäli terveydenhuollossa ei pystytä palvelemaan asiakkaita lain säätämässä ajassa. Eduskunnassa istuu kuitenkin paljon kansanedustajia, jotka ovat myös kaupunginvaltuutettuja. Tieto kuntien resursseista pitäisi siis mennä myös eduskuntaan asti.

Sivistystoimen uudeksi velvoitteeksi tuli lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Se on hyvä uudistus ja rahoitus tulee ainakin toistaiseksi valtiolta. Kun valtionosuus maksettiin kesken vuoden, tulot menivät Vantaan valtionosuuskassaan mutta menot joudutaan kirjaamaan toimialalle. Tämäkin on mielestäni vääristymä, joka pitäisi korjata heti. Minusta on väärin, että opetustoimesta joudutaan säästämään tämä menoerä, vaikka Vantaa ei todellisuudessa joudu maksamaan kyseisestä palvelusta.

Vantaalaislapsille samat lähtökohdat

Pidän erityisen tärkeänä sitä, että takaamme laadukkaan perusopetuksen. Se antaa lapsille "hyvät eväät elämään". Kun perusta on hyvä, lapsi voi siirtyä taipumustensa mukaiseen ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Nämä ovat molemmat myös tärkeitä opinahjoja. Toisesta tuotamme hyviä työntekijöitä yrityksiin ja lukioiden tehtävänä on antaa mahdollisimman hyvät lähtökohdat vantaalaisnuorille jatkokoulutuspaikan saannissa. Vantaalaisnuorten on saatava olla samalla viivalla kilvoiteltaessa näistä paikoista.

Anitta Orpana
opetuslautakunnan puheenjohtaja
Vantaan kaupunginvaltuutettu
lehtori, VTM