Get Adobe Flash player

Uusi Vantaa 2/2000

Sijoittaminen lapsiin kasvaa korkoa

Kunnan perustehtävä on järjestää kuntalaisille riittäviä ja laadukkaita palveluja, joita ei ilman kuntaorganisaatiota olisi tarjolla. Palvelujen tulee kattaa niin aikuisväestö kuin lapset ja vanhukset. Ruokakuntien kokoja tarkasteltaessa yhden hengen taloudet ovat merkittävä osa kaikista talouksista, yksinelävien vanhusten määrä on myös koko aika kasvussa. Erilaiset tukipalvelut ovat silloin entistä tärkeämmässä asemassa.

Perhe ei ole pelkkä menoerä

Perhe edustaa kunnan jatkuvuutta. Sijoittaminen perheisiin on sijoittamista myös kunnan tulevaisuuteen. Perheille on tärkeää olojen vakaus, sillä perheet suunnittelevat oman taloudenpitonsa ja elämänsä pitkällä tähtäimellä. Siksi kuntien tulisi myös pyrkiä pitkäjänteiseen päätöksentekoon. Perheiden tarvitsemat palvelut maksavat kunnille paljon, mutta on samanaikaisesti muistettava, että parhaassa työiässä olevat henkilöt myös maksavat verojen muodossa näistä palveluista. Talousarvion mukaan kaupungin verotulot ovat yhteensä 3 178 mmk vuonna 2000.

Vantaa on nuori kaupunki ja myös asukkaiden keski-ikä on alhainen verrattuna moniin muihin Suomen kaupunkeihin. Vantaan väestö kasvoi viime vuonna 2 500 henkilöllä. Lähes 90 %:a muuttovoitosta kohdistuu ikäluokkaan 16-29-vuotiaat. Nuorten perheiden osuus kasvaa ja palvelutarve päivähoito- ja koulupuolella lisääntyy. Samanaikaisesti vanhusväestön osuus kasvaa, mikä asettaa omat haasteet kunnalliselle palvelutuotannolle.

Koulutus on sijoittamista tulevaisuuteen

Väestön lisääntymisen myötä, Vantaan väestön ennustetaan kasvavan 25 000:lla vuoteen 2010 mennessä, kaupungin on investoitava koulu- ja opetustiloihin, palkattava lisää opettajia, hankittava välineitä ja lisättävä myös vapaa-ajan palveluja. Uusinvestointi- ja peruskorjaustarpeet koulutiloissa tulevat olemaan tulevana vuosikymmenenä miljardiluokkaa. Käyttömenot tulevat myös kasvamaan. Koulutus on lasten perusoikeus, josta ei tule tinkiä. Lapset ovat Suomen tulevaisuus. Valmiudet aikuisuuteen saadaan jo varhaiskasvatuksessa, jota jatketaan perus- ja ammatillisessa koulutuksessa.

Toisen asteen ammatilliseen lisäkoulutukseen tarvitaan yli 400 aloituspaikkaa lähivuosina ikäluokkien kasvun ja elinkeinoelämän kasvavan kysynnän takia. Nyt on tehtävä oikeat päätökset siitä, että kysyntä pystytään tyydyttämään. Aloituspaikkoja ei pitäisi lähteä supistamaan lyhytnäköisesti, koska tarve on päinvastainen. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja säädellään määrällisesti valtion toimesta. Helsingin seudulla valtion ja kuntien tulee pikaisesti päästä yhteisymmärrykseen ammatillisen koulutuksen määrällisestä lisäämisestä.

Osaava työvoima kilpailutekijänä

Osaava, ammattitaitoinen työvoima on jokaisen alueen ja kunnan kilpailykyvyn ja talouden kasvukehityksen avaintekijöitä. Koko maan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset saavat tarvitsemansa ammattityövoiman. Työttömyys on laskenut tasaisesti, Vantaalla oli enää 7 828 työtöntä työnhakijaa maaliskuun lopulla. Jatkuva kouluttautuminen on tärkeää, sillä työelämän tarpeet muuttuvat ja ihmisten on monesti kouluttauduttava aivan uusille aloille. Koko yhteiskunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että väestö on hyvin koulutettua. Panostaminen koulutukseen säästää menoja myös sosiaali- ja terveyspuolella, sillä motivoitunut ja työssään viihtyvä henkilö pysyy virkeänä ja terveempänä kuin työttömänä ja syrjäytyneenä yhteiskunnasta.

Anitta Orpana
Vantaan kaupunginvaltuutettu
Opetuslautakunnan jäsen