Get Adobe Flash player

Lounais-Vantaa 2/1997

Valtuutetun näkökulmasta

Hyvät vantaalaiset,

Olen ilahtunut siitä, että kaupunkilaiset ovat ottaneet voimakkaasti kantaa Vantaan poliittisiin asioihin.

Kuluva vuosi on ollut erittäin värikäs. Kaupunkimme on saanut uuden kaupunginjohtajan, joka ensitöikseen on joutunut erittäin kovan haasteen eteen velkaisen taloutemme tervehdyttämiseksi. Kaupungin johdon budjettiesitys ensi vuodelle sisältää 80 miljoonan markan säästötavoitteet, jotka jakautuvat eri toimialojen kesken. Ymmärrettävästi kaupungin työntekijät ovat olleet huolissaan lomautusuhkasta ja erityisesti opettajakunta, oppilaat ja heidän vanhempansa ovat olleet huolissaan vallitsevasta tilanteesta.

Olen itse Vantaan opetuslautakunnassa ja ymmärrän varsin hyvin eri tahojen huolenaiheet. Lehdistössä lomautusasiaa on käsitelty näkyvästi, ja asia on jopa saanut joukkohysterian omaisia piirteitä. Opettajilta saamieni tietojen mukaan oppilaat ovat käyneet tiedustelemassa opiskelumahdollisuuksista naapurikaupunkiemme kouluissa, oppilaat ovat osoittaneet mieltään Vantaan kaupungintalon edustalla ja yleinen levottomuus on vallinnut kouluissa.

Haluan nyt tähdentää sitä, että neuvottelut erilaisista mahdollisuuksista säästötavoitteisiin pääsemiseksi ovat vielä täysin kesken. Me kaikki päättäjät olemme varsin hyvin perillä siitä, minkälaisia seurauksia pitkistä lomautuksista olisi. Tästä syystä neuvotteluissa halutaan käydä huolella läpi eri vaihtoehdot, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen. Mikäli opetustoimessa ylipäätään joudutaan menemään lomautuksiin, ajankohta valitaan varmasti sellaiseksi, josta on mahdollisimman vähän haittaa koulutyölle. Vantaa haluaa pitää huolta nuoristaan ja koulutuksen tasosta.

Koulut ja yritykset yhteistyössä

Suomalaista koulutusjärjestelmää pidetään kansainvälisesti verrattuna erittäin korkeatasoisena. Koululaitoksemme tehtävänä on antaa peruskoulutus kaikille kansalaisille ja ottaa huomiooon myös työelämän tarpeet, jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaisivat työmarkkinoilla optimaalisella tavalla.

Vieraillessani taannoin Myyrmäen ammattioppilaitoksessa olin erityisen ilahtunut siitä, että yrityspalvelut ovat tulleet ammatillisten koulujen opetussuunnitelmissa tärkeiksi. Koulut ovat lähteneet yhä enemmän suunnittelemaan koulutustarjontaansa yritysten tarpeita vastaaviksi. Näin oppilaitoksista valmistuvat nuoret työllistyvät välittömästi, koska kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan.

Valoa tunnelin päässä

Valtionosuuksien rajut leikkaukset ovat yksi syy Vantaan talousahdinkoon. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän laskentakaavoissa painottuvat vanhusväestön ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrät lasten ja nuorten palvelujen kustannuksella. Kun eduskunta sääti lain, jonka perusteella kunnat ovat velvollisia järjestämään päivähoitopaikan kaikille alle kouluikäisille lapsille, Vantaan kaltaiset lapsirikkaat kunnat joutuivat erityisen ahtaalle. Menot kasvoivat rajusti uusien velvoitteiden myötä, ja samanaikaisesti valtionosuudet vähenivät nykyisten kriteerien perusteella.

Olen itse ottanut voimakkaasti kantaa valtionosuusjärjestelmän kriteerien muutostarpeen puolesta. Mielestäni ei ole oikeudenmukaista, että Turun ja Tampereen kaltaiset kaupungit, joissa ikärakenne on korkeampi, saavat valtionapua 550 miljoonaa markkaa ja Vantaa vastaavasti 220 miljoonaa markkaa. Mikäli valtionosuusjärjestelmään saataisiin muutoksia, se voisi astua voimaan aikaisintaan vuonna 1999.

Olin erityisen ilahtunut siitä, kun sisäministei Jouni Backman kertoi, että ensi vuodelle on varattu 150 miljoonaa markkaa ylimääräistä avustusta. Vantaan ja Järvenpään kaltaisille kaupungeille, jotta nykyistä epäoikeudenmukaisuutta saadaan tasoitettua. Uskon, että me vantaalaiset selviämme tästä kiperästä tilanteesta.

Rakennusprojektit työllistävät

Kun kaupunki joutuu säästämään menoistaan, monet rakennusprojektit pannaan usein jäihin. Vantaalla on kuitenkin ymmärretty se, että elinkeinoelämän on pyörittävä ja uudistuotantoa on saatava käyntiin rakentamisessa.

Vantaalla on päätetty kaavoittaa myös kaivattuja pientalotontteja jo valmiille pientaloalueille kuten esimerkiksi Askistoon, Ylästöön, Hämevaaraan sekä monille muille pientaloalueille. Myös omistusasuntojen rakentamista lisätään. Tämä on mielestäni tervetullutta ja kaivattua uudistusta vantaalaiseen asuntopolitiikkaan.

Pähkinärinteen alueella on tehty Lammaslammen ruoppausta ja ympäristön ulkoilualueita on kunnostettu. Alueesta on saatu jo melko viihtyisä, jossa on mukava pistäytyä lenkillä. Alueen kunnostusta jatketaan edelleen. Pähkinärinteen halki johtavaa pääkatua, Lammaslammentietä aloitaan kunnostamaan myös ensi vuonna. Ostoskeskuksen alueen kunnostuksesta kaupunki vastaa katuosuuksista ja kiinteistön omistava vakuutusyhtiö itse kiinteistön kunnostustöistä.

Yhteistyö on voimaa

Yhteisvoimin voimme parantaa omaa viihtyisyyttämme ja tehdä kotikaupungistamme Vantaasta vielä paremman asuinpaikan.

Pimeän syksyn jälkeen joulun kynttilät syttyvät pian kodeissamme ja mieleemme muistuvat sanat: "On hyvä lämmin hellä nyt mieli jokaisen". Toivon, että jokainen meistä välittää yhä enemmän kanssaihmisistään. Kaupungin asioita on ainakin katsottava kokonaisvaltaisesti. Meillä aikuisilla, joilla on turvattu toimeentulo, on vastuu lapsista ja nuorista mutta myös työttömistä, sairaista ja vanhuksista.

Anitta Orpana
Vantaan kaupunginvaltuutettu
opetuslautakunnan jäsen