Get Adobe Flash player

Uusi Vantaa 3/1996

Kotitaloudet voisivat työllistää - verovähennysoikeus suoraan perheille

Kansakuntamme pahin ongelma on korkea työttömyys. Nykyisen hallituksen tavoite on työttömyyden puolittaminen, mutta tavoite tuntuu olevan edelleen liian kaukana. Erityisesti naisten ja nuorten korkea työttömyysaste on huolestuttavaa. Muutoksen aikaansaamiseksi pitäisi nopeasti muuttaa perinteisiä ajatusmalleja.

Julkisen ja yksityisen sektorin lisäksi myös kotitaloudet voisivat työllistää nykyistä enemmän. Uskon, että moni perhe olisi valmis palkkaamaan henkilön, mikäli palkkakustannukset olisivat verovähennyskelpoisia. Perhettä pitäisi tässä suhteessa verrata yritykseen, joka voi liikevaihdostaan vähentää aiheutuneet kulut, joihin sisältyvät myös palkkakustannukset. Nykyisen käytännön mukaisesti verovähennysoikeutta ei kuitenkaan perheillä ole. Moni saattaa ajatella, että tällainen toimenpide antaisi rikkaille mahdollisuuden käyttää tämänkaltaista etua hyväkseen. Olen sitä mieltä, että tämä helpottaisi aivan tavallisten perheiden elämää, joille verovähennysoikeus on kynnyskysymys ja siten hyvin merkittävä asia.

Pois tukiaisten viidakosta

Yhteiskunnassamme on erittäin monisäikeinen tukiaisten verkosto. Monenlaiset tukiaiset aiheuttavat sekaannuksia ja kummallisia käytännöntilanteita. Kun perheenäiti päätti palkata työllistämistuen avulla (2500 mk/kk) työttömän nuoren kotiinsa hoitamaan lapsia (1-4-vuotiaat), ongelma syntyi siitä, että toinen lapsista oli alle 3-vuotias ja kuuluu näin kotihoidontuen piiriin. Työttömyystukilain soveltamisohjeen mukaan äiti ei voi palkata hoitajaa 1-vuotiaalle mutta kylläkin 4-vuotiaallelapselle. 1-vuotias pitäisi siis viedä kodin ulkopuolelle hoitoon. Mikäli tukiaisia pitää käyttää, olisi varmasti järkevää, että perhe voisi itse päättää, hoitavatko he lapsensa kotihoidontuen avulla vai palkkaavatko työttömän työnhakijan työllistämistuen avulla. Oma ehdotukseni olisi se, että palkkakustannukset olisivat verovähennyskelpoisia ja tukiaisten viidakosta päästäisiin vähitellen pois.

Taannoin Suomessa käytiin keskustelua siitä, ollanko Suomessa menossa takaisin piika/renki-yhteiskuntaan ja onko tällaiset ammatit jopa ihmisarvoa alentavia. Taloustutkimuksen tuoreen raportin mukaan (Suomen Kuvalehti no 45) kotiapulaisen ammatti kuuluu suomalaisten arvostuksessa nousijoihin, joten tämän tutkimuksen mukaan ei voida puhua piian ammatin alentavuudesta. Hoivatyö ja kaikki käden taidot ovat nykyään paljon arvostetumpia kuin aikaisemmin. Järkevästi ajateltuna hoivatyö jonkun kotona ei voi olla ala-arvoisempaa kuin sama työ tehtynä esimerkiksi kunnan päiväkodissa.

Alhon piikatyöryhmältä odotetaan paljon

Ministeri Alho nimitti nk. piikatyöryhmän pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Toivon, että lopputulos olisi järkevä ja ottaisi huomioon perheiden tarpeet. Mikäli työryhmä päätyy siihen, että uusilla valtion tukipaketeilla aloitetaan esimerkiksi osuuskuntien tukeminen, jotta ne voivat pyörittää kotiapulaisorganisaatioita, ratkaisu noudattelee silloin hyvin perinteistä ja jäykkää linjaa. Lopputulos on silloin hyvin kaukana siitä, mitä perheet tällä hetkellä odottavat. Muutoksen siemen on siinä, että kotitaloudet voisivat suoraan tehdä omat valintansa ja toimia siten työllistäjinä. Se tuskin poistaisi koko työttömyysongelmaa, mutta olisi yksi toimenpide sen vähentämiseksi.

Anitta Orpana
Vantaan kaupunginvaltuutettu
valtiotieteen maisteri