Get Adobe Flash player

Hämeenkylän kirjasto

KANNANOTTO

Anitta Orpana/AO 1.2.2005

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Anitta Orpana:

En lämpene Hämeenkylän kirjaston ja ruotsinkielen kielikylvyn lakkauttamisesityksille

Vantaan sivistystoimessa on tehty ansiokasta työtä, jotta toimiala löytäisi sopivia säästökohteita. Opetuslautakunta tulee kuitenkin tarkasti harkitsemaan jokaisen esityksen. Mitä merkitystä päätöksellä on kuntalaisille ja kuinka paljon Vantaan kaupunki hyötyy mistäkin säästötoimenpiteestä taloudellisesti.

Vantaan sivistystoimen laukkauttamislistalla ovat muun muassa Hämeenkylän kirjaston toiminta sekä ruotsinkielen kielikylvyn järjestäminen Uomarinteen koulussa. Nämä molemmat on esitetty lopetettaviksi vuoden 2006 alusta. Lautakunta tekee niistä päätöksen vuoden 2005 aikana. Itse en lämpene kumallekaan esitykselle, toteaa opetuslautakunnan puheenjohtaja Anitta Orpana.

Vantaan kirjastoverkko

Vantaan kirjastoverkko muodostuu 11 kirjastosta, Katriinan sairaalan laitoskirjastosta ja kahden kirjastoauton reiteistä. Länsi-Vantaalla toimii vain kolme kirjastoa, Myyrmäen, Martinlaakson ja Hämeenkylän kirjastot. Asukkaita Länsi-Vantaan alueella on kaikkiaan 60 862 henkeä. Tällä hetkellä Martinlaakson kirjasto on remontissa, joten toimivia kirjastoja on vain kaksi. Nyt sivistystoimessa esitetään Hämeenkylän kirjaston lakkauttamista. Väestöpohjaan nähden alue tarvitsee ehdottomasti nämä kaikki kolme kirjastoa. Esitys ei ole myöskään taloudellisesti perusteltavissa, koska Hämeenkylän kirjasto toimii Vantaan kaupungin omassa kiinteistössä, joka on kustannuksiltaan halvin verrattuna muiden kirjastokiinteistöjen vuokrakustannuksiin. Henkilöresurssit on saatu Myyrmäen ja Martinlaakson remontissa olevasta kirjastosta. Lisäksi kirjasto on käyttänyt oppisopimuskoulutuksessa olevia nuoria sekä työllistettäviä henkilöitä. Kustannus/hyöty-suhde tässä esityksessä on sellainen, että en voi mitenkään olla puoltamassa tällaista lakkauttamisesitystä, sanoo opetuslautakunnan puheenjohta Anitta Orpana.

Alueelle muuttaa koko aika uusia lapsiperheitä. Pähkinärinteen koulussa on nyt 480 lasta ja ensi lukuvuonna heitä tulee olemaan noin 540. Pähkinärinteeseen rakennetaan myös vanhuksille uusia asuntoja, vanhukset tunnetusti käyttävät paljon kirjastopalveluja. Pähkinärinteen koulu on yksi niistä harvoista kouluista, jonka oppilasmäärä on kasvussa. Kun koulu ja kirjasto toimivat samassa rakennuskompleksissa, siitä jo pelkastään saadaan niin paljon synergiaetua, että kirjaston toiminta on perusteltua ja järkevää.

Ruotsinkielen kielikylpy Uomarinteen koulussa

Myyrmäessä toimiva Uomarinteen koulu on järjestänyt ruotsinkielen kielikylpyä vantaalaisille lapsille, joita tulee kouluun jopa Ilolasta asti. Tällä hetkellä koulussa toimii kuusi kielikylpyluokkaa, 1-6 luokat. Luokkakoot ovat kahdenkymmenen molemmin puolin. Opetusta järjestetään kaikissa suurissa kaupungeissa ja vantaalaisille se on ollut kaksikielisenä kuntana kulttuurillisesti rikastuttavaa. Kaksikielisyys on myös voimavara, mielestäni kunnan pitäisi antaa niille lapsille mahdollisuus ruotsinkielen opiskeluun, jotka sitä haluavat. Koskikujan päiväkodissa toimii ruotsinkielinen esikoululuokka. Sieltä on tulossa viisitoista oppilasta kielikylpyyn ensi lukuvuodeksi. Mahdollisesti kielikylpyluokalle tulee myös muita hakijoita eri puolilta Vantaata. Vantaan sivistystoimen virkamiesesityksessä halutaan lopettaa kielikylpyopetus kokonaan vedoten siihen, että luokkakoko on liian pieni ja siitä syystä opetus olisi taloudellisesti kannattamatonta. Opetuslautakunta sai tammikuun kokouksessa laskelman, jossa todetaan , että Uomarinteen koulu on saanut voittoa kielikylpyopetuksesta kaikkiaan 29 844 euroa vuodessa. Minusta päätösehdotus kielikylvyn lopettamisesta tuntuu hätiköidyltä. Mikäli jonain vuonna koulunsa aloittavien lasten määrä on pienempi, ei näin kauaskantoisia päätöksiä pidä tehdä miettimättä seuraamuksia pitkällä tähtäimellä. Koska nykyisetkään luokkakoot eivät ole niin suuria kuin normaaliluokat ja tuottoa on jäänyt koululle runsaasti, kielikylvyn lopettaminen ei ole myöskään taloudellisesti perusteltavissa, sanoo opetuslautakunnan puheenjohtaja Anitta Orpana.

Yhteystiedot:

Anitta Orpana
Vantaan opetuslautakunnan puheenjohtaja
lehtori
gsm 050-379 4425