Get Adobe Flash player

Blogi

Tietotekniikka omaksi oppiaineeksi peruskouluissa

Nykyisin tieto- ja viestintätekniikan opetus kouluissa on hyvin vaihtelevaa. Medialukioissa on melko paljon aineen opetusta, mutta useimmissa kouluissa opetusta on minimaalisen vähän. Tietotekniikka ei ole saanut sille kuuluvaa sijaa oppiaineena. Tietotekniikan hyväksikäyttö on kuitenkin kansalaistaito, mikä pitäisi olla kaikilla ihmisillä. Me tarvitsemme sitä kaikkialla: työssä, opinnoissa, pankkiasioinnissa, ajanvarauksissa. Nykyisin tietotekniikkaa opetetaan monesti oman toimen ohella. Silloin kun se on kaikkien vastuulla, se ei ole käytännössä kenenkään vastuulla.

Toimin itse ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa tietotekniikan lehtorina. Omassa työssäni näen, minkälaiset erot opiskelijoiden taidoissa voi olla. Kun opiskelija hakeutuu kouluumme, hän saa ensiluokkaisen opetuksen kaikissa opinto-ohjelmissa. Mikäli hän suuntautuu tietotekniikan ammattilaiseksi, opetus on silloin todella kattava; ohjelmoinnista erilaisten sovellusohjelmien käytön hallintaan.

Peruskoulujen opettajat valittavat sitä, että koneita ei ole tarpeeksi tai niissä ei ole tarvittavia ohjelmia. Tämä on kuitenkin järjestelykysymys. Tietotekniikkaluokkien käyttöä voidaan hyvin porrastaa, jolloin resursseja voidaan jakaa kaikkien oppilaiden kesken.

Opetusministeri Henna Virkkunen korosti (HS 1.12.), että tietoyhteiskuntavalmiudet ovat kansalaistaitoja. Jokaisen kansalaisen tulisi siis osata käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisella tavalla ja ymmärtää, miten se muuttaa työtä ja yhteiskuntaa.

Ensi vaalikaudella jatketaan tuntijakouudistuksen pohtimista. Toivonkin, että voin omalta osaltani vaikuttaa näihin asioihin.

 

 

Työnteko kannattavaksi ansiotuloveroja kiristämättä

Yhdysvaltojen syöksyminen taloustaantumaan vaikutti myös Eurooppaan ja siten myös Suomen talouteen. Nyt taantuman selkä on selvästi taitettu, sillä myös Yhdysvaltojen markkinoilta on kuultu positiivisia signaaleja paremmasta. Työttömyys on siellä pienin kahteen vuoteen, eli n. 9 %:a. Meillä Suomessa työttömyysprosentti on hiukan alkaisempi, n. 8 %:a. Se on kuitenkin liikaa, koska kansantalouden tasainen kasvu vaatii parempaa työllisyystilannetta. Voimme kuitenkin olla optimistisia, sillä viennin osuus on meillä jo selvässä nousussa. Suomi on erityisen riippuvainen viennistä, koska kotimarkkinamme ovat hyvin pienet.

Hallituksen tavoitteena on ollut pitää ansiotuloverotus aisoissa. Se on yksi keino vaikuttaa työllisyyden kehittymiseen ja ostovoiman parantamiseen kotitalouksissa. Mielestäni se on oikea tie myös tulevaisuudessa. Työn tekeminen on kuitenkin ainoa tapa rahoittaa yhteiskuntamme hyvät palvelut.

Harmaa talous kuriin

Erityisesti rakennusalalla on harmaata taloutta. Se heikentää kilpailutilannetta eli yrittäjät, jotka toimivat rehellisesti, joutuvat kärsimään siitä. Yrittäjien henkilöstökustannukset ovat meillä suuret, joten harmaa talous ei voi olla vaikuttamatta kilpailutilanteeseen. Siihen pitäisi puuttua entistä aktiivisemmin.

Korot edelleen matalalla tasolla

Nuoret perheet ovat voineet hankkia oman asunnon, koska korkotaso on ollut todella matala. Se on ollut yksi yhteisvaluutta €:n eduista. Muistamme vielä ajan, jolloin suomalaiset maksoivat lähes kahdenkymmenen prosentin korkoja 90-luvun laman aikana. Siitä oli seurauksena konkursseja ja omaisuuden pakkomyyntejä. Vaikka olemme yhteisvaluutan aikana joutuneet lainoittamaan muiden euromaiden talouksia, olemme mielestäni saaneet myös paljon vastinetta EU:n jäsenenä olemisesta. Rahamarkkinoiden vakautta pitää nyt vain entisestään vakauttaa ja kaikkien euromaiden pitää saada oma taloutensa kuntoon.

 

Viimeksi päivitetty (28.09.2012 16:32)