Get Adobe Flash player

Blogi

Totuus hoitajamitoituksesta vanhustenhoidossa

Helsingin Sanomat 31.8.2012

Anitta Orpanan kannanotto hoitajamitoituskeskusteluun

 

 

Totuus hoitajamitoituksesta vanhustenhoidossa

 

Uutisointi hoitajamitoituksesta johtaa ihmisiä harhaan. Nykyinen suositus on 0,5 ja uusi lakiehdotus on 0,7 eli seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Tämä kuulostaa todella hyvältä, mutta totuus näiden lukujen takana on aivan toinen. Mitoitukseen lasketaan koko henkilökunta: osastonhoitajat, vastaavat sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, keittäjät, siivoojat sekä hoitokodin muu henkilökunta. Todellisuudessa varsinaisilla vanhustenhoitajilla on vähintään 5 – 6 vanhusta hoidettavana jokaista hoitohenkilöä kohti. Tänä päivänä laitoksissa on erittäin huonokuntoisia vanhuksia, koska jokainen haluaa elää vanhuuttaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

 

Suomessa koulutetaan yhä enemmän lähihoitajia vanhustenhoitoon, mutta moni heistä lopettaa raskaan työtaakan uuvuttamana melko nopeasti, koska työ on uuvuttavaa kaksi- tai kolmevuorotyötä. Palkka on pieni eikä viikonloppuvapaita ole joka viikonloppu. Tiedän, että hoitajista on pula. Hoitokotien johtajat vastustavat lakiuudistusta, koska vastuu henkilökunnan määrästä on silloin sitova. Uskon, että moni hoitaja jäisi alalle, mikäli heidän työkuormaansa voitaisiin edes vähän helpottaa. Yhteiskunnan koulutusresurssit menevät aivan hukkaan, mikäli koulutamme alalle ihmisiä, jotka eivät aio jäädä koulutusta vastaavaan työhön. Tästä kaikesta kärsii viime kädessä vanhus, hoitokodin asiakas. Vanhustenhoidosta on tulossa suuri liiketoiminta-alue. Tästä syystä poliitikkojen on syytä olla valppaina, jotta hinta-laatu –suhde on tasapainossa.

 

Toivon, että hallitus pääsee yhteisymmärrykseen hoitajamitoituksesta. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson nosti yllättäen mitoitusvaatimusta, joka on nyt 0,7. Se on osaltaan saanut eri tahot varautuneeksi koko lakiehdotusta kohtaan. Nyt hallituspuolueiden pitää vain ottaa asiat realistisesti, että lakia voidaan noudattaa ja tekeviä käsiä saadaan lisää vanhustenhoitoon.

 

Anitta Orpana

Lehtori, VTM

Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Kokoomus

 

 

Puhe Vantaan valtuustossa 31.1.2011

Valtuutettu Anitta Orpanan puhe Vantaan valtuustossa 31.1.2011

Helsinki-Vantaa -liitosselvitys

Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja muut kuulijat

Tämä valtuusto teki vuonna 2009 päätöksen siitä, että ryhdymme selvittämään Helsinki-Vantaan yhdistymisen etuja ja haittoja. Samalla päätimme, että teemme tutkimuksen myös 14 kunnan 2-portaisesta seutuhallintomallista. Selvitys valmistui vuoden 2010 loppupuolella. Selvitys oli erittäin kattava, lähes 1000-sivuinen asiakirja. Selvityksessä oli mukana sekä Vantaan että Helsingin virkamiehiä että luottamushenkilöitä molemmista kaupungeista. Haluan kiittää kaikkia virkamiehiä erittäin hyvästä ja perinpohjaisesta työstä tässä tutkimuksessa.

Selkeä loppupäätelmä oli, että yhdistymisestä ei olisi hyötyä kaupungeille. Oman näkemykseni mukaan kahden velkaisen kaupungin yhdistyminen lisäisi entisestään kahtiajakoa pääkaupunkiseudulla. Helsingin hallintomalli on erittäin raskas ja moniportainen, uusi kaupunki ei olisi pystynyt tarjoamaan nykyisentasoisia palveluja kuntalaisille nykyisellä veroprosentilla. Tutkimusten mukaan Helsingillä on suunnilleen saman verran velkaa henkeä kohden, kun korjauslainatarve otetaan mukaan laskelmiin.

Helsingin Seudun Liikenne HSL voi ratkaista liikenneasiat. Muissakin suurissa metropoleissa on vyöhykerajat, joiden ei tarvitse olla kaupunkirajoja. HSL:n hallituksessa on kaikkien suurten kaupunkien edustajat, joten päätöksenteko on mahdollista.

Vantaa voi nyt kaavoittaa ja kehittää omaa kaupunkia monipuolisesti. Me olemme strategisesti erittäin merkittävällä paikalla Suomen kamaralla. Vantaa on lentokenttäkaupunki, meillä on erittäin hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan ja työpaikkaomavaraisuutemme on 105 %:a. Vantaa kehittyy ja kasvaa vauhdilla. Verotulomme riittävät hyvin kattamaan kustannukset, investointeihin olemme ottaneet lainaa. Vuoden 2010 tilinpäätös osoitti n. 214 000 €:a ylijäämää.

Olen kuunnellut täällä joitakin puheita, joissa halutaan lähteä lisäselvityksiin, jotta saisimme lisää tietoa. Kuntajakolain mukainen liitosselvitys ei ole enää mitään tiedonkeruuta. Hyvät valtuutetut, tutustukaa kuntalain pykäliin 30 ja 16. Siellä sanotaan selvästi, että selvitysmies voi viedä liitosasian ministeriöön huolimatta siitä, että jompikumpi valtuusto ei enää tutkimuksen jälkeen sitä haluaisi. Meiltä valtuutetuilta ei siis tätä asiaa enää tämän jälkeen kysyttäisi, ainoastaan kansanäänestyksen tulos voisi kaataa liitoksen. Useimmissa tapauksissa liitosaikeet kaatuvat kansanäänestyksessä 2/3 vastustaessa sitä. Meillä on nyt riittävästi tietoa päätöksen tekemiseen.

Minä perustan oman päätökseni tietoon. Olen itsenäisen Vantaan kannalla ja toivon, että pääkaupunkiseudun yhteistyö lisääntyy entisestään.

Kaupunginvaltuuston päätös:

Kuntajakolain mukainen Helsinki-Vantaa –liitosselvityshanke hävisi valtuuston äänestyksessä selvin äänin 45-22.

 

 

Vanhuspalvelulaki

Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota palvelujen monipuolistamiseen ja inhimillisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa vanhusten palvelurakenteiden ja sisällön kehittämisessä toimintakyvyn parantamista, itsenäisen selviytymisen vahvistamista, aktiivisen osallistumisen lisäämistä, esteettömän ympäristön huomista ja kansalaisten yhdenvertaista oikeutta palveluihin.

Väestön ikääntyessä tarvitsemme entistä enemmän kotipalveluja sekä palveluasuntopaikkoja. Meidän pitää saada vanhuslaki, jossa määritellään palvelutasovaatimukset. Meillä on nykyisin erittäin hyviä vanhusten hoitopaikkoja ja myös hoitolaitoksia, jotka eivät täytä edes minimitasovaatimuksia. Vanhuslaki velvoittaisi hoitolaitoksia täyttämään tasovaatimukset. Vanhuksilla pitäisi olla turvallinen ja onnellinen vanhuus.

Yhtä vanhuutta ei ole

Ihmiset vanhenevat hyvin eri tavoin. Koetut elämänvaiheet, koulutus- ja työhistoria, terveys, toimintakyky sekä hyvinvoinnin odotukset vaihtelevat yksilöllisesti. Yksilöinä, miehinä ja naisina, olemme erilaisia – yhtä vanhuutta ei ole.

Meillä on 65-vuotta täyttäneistä ihmisistä naisia 58 %:a ja 85-vuotta täyttäneistä jo 76 %:a. Nykyisin odotettavissa oleva elinikä on naisilla 83 vuotta ja miehillä 76,3 vuotta. Elämme siis pitempään kuin aikaisemmin ja siksi vanhuspalvelut tulevat olemaan entistä tärkeämpiä tulevaisuudessa.

Asumisen pitää olla elämänmakuista

Ikäihmisille on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Omassa kodissa on turvallista ja hyvä asua pitkään. Silloin kun kotina on palvelutalo tai hoivakoti, meidän pitää kiinnittää erityistä huomiota kodinomaisuuteen.

Kun voimat alkavat vähentyä, vanhukset tarvitsevat entistä enemmän kotiapua. Se antaa turvallisuuden tunnetta. Kun joku ihminen käy päivittäin vanhuksen luona tai soittaa hänelle, elämä ei ole niin yksinäistä ja apu on silloin saatavilla.

 

Viimeksi päivitetty (28.09.2012 16:08)

 
Lisää artikkeleita...