Get Adobe Flash player

Vanhuspalvelulaki

Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota palvelujen monipuolistamiseen ja inhimillisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa vanhusten palvelurakenteiden ja sisällön kehittämisessä toimintakyvyn parantamista, itsenäisen selviytymisen vahvistamista, aktiivisen osallistumisen lisäämistä, esteettömän ympäristön huomista ja kansalaisten yhdenvertaista oikeutta palveluihin.

Väestön ikääntyessä tarvitsemme entistä enemmän kotipalveluja sekä palveluasuntopaikkoja. Meidän pitää saada vanhuslaki, jossa määritellään palvelutasovaatimukset. Meillä on nykyisin erittäin hyviä vanhusten hoitopaikkoja ja myös hoitolaitoksia, jotka eivät täytä edes minimitasovaatimuksia. Vanhuslaki velvoittaisi hoitolaitoksia täyttämään tasovaatimukset. Vanhuksilla pitäisi olla turvallinen ja onnellinen vanhuus.

Yhtä vanhuutta ei ole

Ihmiset vanhenevat hyvin eri tavoin. Koetut elämänvaiheet, koulutus- ja työhistoria, terveys, toimintakyky sekä hyvinvoinnin odotukset vaihtelevat yksilöllisesti. Yksilöinä, miehinä ja naisina, olemme erilaisia – yhtä vanhuutta ei ole.

Meillä on 65-vuotta täyttäneistä ihmisistä naisia 58 %:a ja 85-vuotta täyttäneistä jo 76 %:a. Nykyisin odotettavissa oleva elinikä on naisilla 83 vuotta ja miehillä 76,3 vuotta. Elämme siis pitempään kuin aikaisemmin ja siksi vanhuspalvelut tulevat olemaan entistä tärkeämpiä tulevaisuudessa.

Asumisen pitää olla elämänmakuista

Ikäihmisille on tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Omassa kodissa on turvallista ja hyvä asua pitkään. Silloin kun kotina on palvelutalo tai hoivakoti, meidän pitää kiinnittää erityistä huomiota kodinomaisuuteen.

Kun voimat alkavat vähentyä, vanhukset tarvitsevat entistä enemmän kotiapua. Se antaa turvallisuuden tunnetta. Kun joku ihminen käy päivittäin vanhuksen luona tai soittaa hänelle, elämä ei ole niin yksinäistä ja apu on silloin saatavilla.

 

Viimeksi päivitetty (28.09.2012 16:08)