Get Adobe Flash player

Metropolihallinto pääkaupunkiseudulla

Metropolihallinto tulisi kalliiksi veronmaksajille

Julkisia palveluja pidetään yllä verovaroin. Nyt olisi paikallaan keskustelu ketterästä ja kevyestä julkisesta hallinnosta, jotta Suomen talous saataisiin nousuun.

Nyt ollaan valmistelemassa metropolihallintoa pikavauhtia. Nykyisen aikataulun mukaan sen pitäisi olla eduskunnan käsittelyssä ensi vuoden alussa ja tulla voimaan vuoden 2017 alusta alkaen.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kunnan tehtävänä on järjestää ja tuottaa palveluita kunnan asukkaille. Kunnat vastaavat perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta sekä hammashuollosta. Kunnat myös huolehtivat lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, vammaispalveluista sekä monista muista sosiaalihuollon tehtävistä. Kunnat ylläpitävät peruskouluja, lukioita, ammattioppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja sekä tarjoavat kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja. Kunnat ohjaavat alueensa maankäyttöä ja rakentamista. Kunnat huolehtivat vesi-, energia- ja jätehuollosta, kaduista sekä ympäristönsuojelusta.

Kunnat tekevät yhteistyötä toisten kuntien kanssa, koska kuntien ei ole järkevää ja taloudellista tehdä kaikkea itse. Toiminta perustuu joko nk. isäntäkuntamalliin, jolloin kunta ottaa vastuulleen myös toisten kuntien tehtäviä tai nk. kuntayhtymiin. Pääkaupunkiseudulla HUS, HSL ja HSYovat esimerkkejä kuntayhtymistä, jotka hoitavat alueen erikoissairaanhoitoa, pääkaupunkiseudun liikennettä, jätehuoltoa ja mm. ilmansuojelua.

Metropolihallinto tulisi ylikunnalliseksi elimeksi omine virkamiehineen, valtuustoineen ja lautakuntineen. Metropolihallinnolla olisi myös verotusoikeus. Osa kuntien toimista menisi metropolihallinnolle, pääasiassa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen (MAL) kuuluvat tehtävät. Käytännössä yksi hallinnontaso tulisi lisää.

Uudessa Sote-ratkaisussa kuntien omaa päätösvaltaa terveydenhuollossa ollaan kaventamassa, koska Suomi ollaan jakamassa viiteen vastuualueeseen ja päätösvalta siirtyy silloin kunnilta kuntayhtymille. Kunnille jää vain vastuu rahoituksesta eli verorahoituksen keräämisestä. Sosiaali- ja terveydenhoito on useimpien kuntien budjeteissa lähes puolet kokonaismenoista.

Tutustuttuani Metropolihallinnon väliraporttiin en ole huomannut, että uusi hallinnontaso olisi korvaamassa jotain olemassaolevaa hallintoa. Se tarkoittaisi meille lisää veroja. Ensi vuonna Suomen veroaste nousee yli 46 prosentin, mikä on yksi maailman korkeimmista. Nyt olisi aika keventää julkishallintoa, panostaa yritysten kilpailukykyyn, jolloin saamme luotua uusia työpaikkoja Suomeen. Näin voimme säilyttää myös hyvät julkiset palvelut.

Anitta Orpana

VTM, hallinto ja johtaminen

lehtori

Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen